Rasvaa – sopiva määrä ja sopivaa lajia

Rasvassa on eniten energiaa grammaa kohden. Energiapitoisuudesta on etua pienille lapsille, jotka tarvitsevat painoonsa nähden paljon energiaa.

Tarvitsemme rasvaa siis energian tuottamiseen. Äidinmaidon energiasta noin puolet tulee rasvasta. Rasvaa tarvitaan myös rasvaliukoisten vitamiinien ja välttämättömien rasvahappojen lähteenä. Rasvahapot jaetaan tyydyttymättömiin ja tyydyttyneisiin. Tyydyttymättömät jaetaan edelleen monityydyttymättömiin ja kertatyydyttymättömiin. Linolihappo (n-6 tai omega 6) ja alfalinoleenihappo (n- 3 tai omega 3) ovat niin sanottuja elintärkeitä, välttämättömiä rasvahappoja. Ne ovat mukana monissa elimistön toiminnoissa ja säätelevät niitä. Imeväisikäinen tarvitsee suhteessa enemmän rasvaa. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan 30-45% energiasta tulisi olla peräisin rasvasta, kun lapsi on 1⁄2–1-vuotias. Yli vuoden ikäiselle suositus on 30-35% energiasta. Lapset ovat kuitenkin erilaisia ja rasvan saantia on tarkkailtava yksilöllisesti.

Tyydyttyneiden rasvojen osuus energiansaannista ei saisi olla enempää kuin 10% energiasta kaikilla yli vuoden ikäisillä lapsilla ja aikuisilla. Rasvansaantia pyritään rajoittamaan etupäässä ylipainon ehkäisemiseksi. Suositeltavaa on käyttää ruoanvalmistuksessa öljyä, ja leivän päällä pehmeitä rasiamargariineja. Kalaa olisi hyvä syödä vähintään kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Oikeanlaisen rasvan syömiseen kannustetaan, jotta elimistö saisi tarpeellisia rasvahappoja ja jotta sydän- ja verisuonitauteja voitaisiin ehkäistä.

Rasvaa on paitsi kaikissa ruokarasvoissa, kuten voissa, margariinissa ja öljyssä, myös rasvaisissa lihoissa ja makkaroissa. Maitovalmisteista eniten rasvaa sisältävät kerma, smetana, ranskankerma ja juusto. Kakut, suklaa, ranskanperunat ja perunalastut sisältävät myös paljon rasvaa, joka on pääosin kovaa rasvaa.