Suomi Vaihda

Ravitsemus lapsellesi

Kattava ravitsemusohjelma lapsesi muuttuviin tarpeisiin.


Huomenta – Aamiaisen aika!

Yksivuotias kuluttaa runsaasti energiaa. Puuro sopii edelleen erinomaisesti aamuateriaksi – monethan syövät niitä koko ikänsä. Puuroa on helppo valmistaa ja ne sisältävät tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja. Lisäksi monet lapset pitävät lämmintä puuroa mukavana osana aamun rutiineja.

 

Puuron lisukkeeksi voit antaa pienen voileivän, jonka päällä on margariinia ja vaikka juustoa. Leikkaa leivästä reunat pois, niin lapsen on helpompi syödä. Jos lapsi ei syö puuroa, voit antaa mukillisen maitoa tai piimää leivän kanssa, lisäksi sopii jokin hedelmä.

 

Vanhemmat päättävät, mitä aamupalalla syödään, mutta yritä silti tarkkailla, mistä lapsesi pitää. Kaikki sujuu paljon helpommin, kun löydät jonkun suosikkimaun, joka on sekä hyvää että terveellistä. Anna lapsen oman ruokahalun määrätä, kuinka paljon hän syö. Jotkut lapset ovat todella nälkäisiä aamuisin. Toiset taas haluavat vain kevyen aamupalan ja hieman enemmän ruokaa aamupäivällä. Jos jatkat vielä imetystä, niin imetä silloin, kun sinun ja lapsesi päivärytmiin sopii!

Miten vauva kehittyy?

> Opi lisää lapsesi kehityksestä täältä

Ylös

Mikä olisi hyvää ja monipuolista ruokaa yhdeksi päiväksi tässä vaiheessa?

> Opi lisää lapsesi kehityksestä täältä

Kiinteät ruoka-ajat auttavat

Yksivuotias lapsi voi syödä samaa ruokaa kuin aikuisetkin. Muista kuitenkin, että yksivuotias kuluttaa paljon enemmän energiaa suhteessa omaan painoonsa kuin me aikuiset. Siksi yksivuotias tarvitsee useita välipaloja energiavarastonsa täydentämiseksi.

 

Sopiva ruokailuaikataulu voi olla esimerkiksi aamiainen, tarvittaessa pieni välipala aamupäivällä, lämmin ateria lounaaksi, reilu välipala iltapäivällä, lämmin ateria päivälliseksi ja lisäksi iltapala puuron muodossa.

 

On hyvä luoda säännölliset ruokailutottumukset. Pienet lapset pitävät rutiineista. Rutiinit voivat olla samanlaiset joka kerralla, myös ruoan suhteen. Siten lapsesi oppii, että ruoka on luonnollinen osa päivän tapahtumia. Tarjoa ruokaa tai välipalaa hyvissä ajoin, ennen kuin lapsen veto loppuu ja väsymys saa yliotteen.

Kotitekoista ruokaa?

Voit antaa useimmilla yhteisillä aterioilla lapsellesi samaa ruokaa kuin aikuisetkin syövät. Lapsi oppii, kun hän näkee muiden syövän samaa ruokaa ja huomaa heidän pitävän siitä. Lapsen ruoka pitää kuitenkin pilkkoa sopiviksi suupaloiksi. Myös suolan ja vahvojen mausteiden kanssa täytyy vielä olla varovainen. Voimakkaat mausteet ja suolan voit lisätä vasta ruoan valmistuksen loppuvaiheessa ja ottaa sitä ennen lapsen annos erilleen.


Mansikkakiisseli

 

4 ANNOSTA

 

n. 4 dl mansikoita
4 dl vettä
2 rkl sokeria
2 rkl perunajauhoa

 

Huuhtele tuoreet mansikat tarvittaessa. Jos käytät pakastemansikoita, sulata niitä jonkin verran. Jos mansikat ovat isoja, viipaloi ne. Sekoita vesi, sokeri ja perunajauho kattilassa. Kiehauta koko ajan sekoittaen ja lisää mansikat. Kaada kiisseli kulhoon. Ripottele päälle sokeria, niin kiisselin pintaan ei muodostu kuorta.

Lapset haluavat juhlia!

Varmasti sinusta itsestäsikin on hauskaa syödä juhlavasti. Silloin tällöin on mukava katkaista arki ja tarjota hyvää, näyttävästi esille laitettua ruokaa. Se on mukavaa myös lapsista. Yllätä välillä kauniilla kattauksella tai aseta ruoka tarjolle hauskalla ja poikkeavalla tavalla.


Karkit ja makeiset
Lapset pitävät makeasta. On kuitenkin hyvä rajoittaa sokerin määrää, sillä sokerista saa pelkkää energiaa. Jos lapsi nauttii usein sokeroituja juomia, hän ei ehkä myöhemmin halua lainkaan juoda vettä tai vähäsokerisia juomia. Sokeri aiheuttaa myös kariesta. Siksi olisi hyvä käyttää paljon sokeria sisältäviä elintarvikkeita (makeisia, keksejä, virvoitusjuomia ja mehuja) vain harvoin.

 

Noin 1,5-vuoden ikäisenä monet lapset löytävät karkit, joko vanhempien sisarusten esimerkkiä seuraten tai he näkevät juhlissa astian, joka on täynnä värikkäitä ja houkuttelevia makeisia. Valinta on sinun, annatko lapsesi syödä makeisia. Jos annat, voit kuitenkin rajoittaa makeisten syöntiä pitämällä viikossa yhden karkkipäivän.

 

Makeisten ja sokeroitujen elintarvikkeiden jälkeen on tärkeää puhdistaa hampaat huolellisesti. Myös ksylitolipurukumin ja -tabletin nauttiminen ovat hyvä tapa.

Lautasmalli apuna

Lautasmallista näet, miten voit annostella ruoan päivän pääaterioilla. Jaa mielessäsi lautanen ensin kahtia ja sitten toinen puolikas vielä kahtia neljäsosiksi.


1. Puolet lautasesta täytetään vihanneksilla, juureksilla, hedelmillä ja marjoilla.
2. Yhteen neljännekseen annostellaan perunaa, riisiä tai pastaa.
3. Toiseen neljännekseen tulee lihaa, kalaa ja kananmunaa (tai vaihtoehtoisesti maitovalmisteita, kuten raejuustoa tai proteiinipitoisia kasviksia, kuten papuja tai linssejä).


• Aterioilla ja välipaloilla tarjotaan rasvatonta maitoa tai vähärasvaista piimää tai jogurttia.

 

• Aterialle kuuluu myös leipä, jonka päällä on sipaisu pehmeää rasvaa.

Luota lapsesi ruokahaluun

Lapsesi päättää itse, kuinka paljon hän syö. Yhtenä päivänä hän syö paljon, toisena taas vähemmän. Tämä on aivan tavallista, eikä tästä tarvitse huolestua.

 

Anna lapsen maistaa kaikkea ruokaa , vaikkapa vain pieni määrä. Voit tarjota hänelle myös katseluannoksen: Laitaa lapsen lautaselle pieni määrä ruokaa, jota hänen ei välttämättä tarvitse edes syödä. Uteliaisuus useimmiten voittaa.

 

Tärkeintä on, että sinusta ja lapsestasi on mukava syödä yhdessä. Älä hoputa lastasi, anna hänelle riittävästi aikaa syömiseen. Tee ruokailuhetket miellyttäviksi koko perheen kokoontumishetkiksi. Ateriointiin liittyy paljon muutakin kuin pelkkä syöminen.

Maidon aika

Vesi on hyvä ruokajuoma. Se sammuttaa janon, eikä vie ruokahalua. On kuitenkin aika antaa lapsellesi myös hieman maitoa, josta hän saa luuston kehitykseen tarvittavaa kalsiumia. Kalsium on tärkeää lapsen kasvaessa nopeasti. Sopiva määrä on noin puoli litraa rasvatonta maitoa, piimää, jogurttia tai viiliä päivässä. Anna jotain maitovalmistetta aamiaisella, välipalan yhteydessä ja joko lounaalla tai päivällisellä. Aterioiden välillä voit antaa juotavaksi vettä.

Muista D-vitamiini


On edelleen tärkeää jatkaa d-vitamiinin antamista. Koska saamme niin vähän aurinkoa, on tärkeää antaa lapsille D-vitamiinia kolmen vuoden ikään asti. Lapset, jotka eivät ole paljoa auringossa eivätkä syö D-vitaminoituja elintarvikkeita (margariinit ja maito), tarvitsevat D-vitamiinitippoja koko kasvuajan.

Ongelmia ruokailussa?

Lapset saattavat aloittaa ruoasta kinaamisen tässä iässä. Tällöin on tärkeää itse pysyä tyynenä, sillä useimmiten ongelma katoaa pian. Tärkeintä on pitää ruokailu rauhallisena hetkenä.

 

Älä tyrkytä lapselle ruokaa. Hän syö, kun hänen on nälkä. Joskus lapsi syö paljon, joskus vähän. Ei haittaa, vaikka ruokaa jää lautaselle. Luota lapsesi antamiin merkkeihin. Opit nopeasti huomaamaan, kun hän ei halua lisää ruokaa. Muista myös se, että lapset suhtautuvat luonnostaan epäluuloisesti kaikkeen uuteen. Joskus uutta ruokaa on tarjottava lapselle kymmenen kertaa, ennen kuin hän suostuu sitä maistamaan ja huomaa sen olevan hyvää.

 

Voisiko leikkiä ”Yksi sulle, yksi mulle”-leikkiä, jos lapsi ei suostu syömään? Tietenkin voi, mutta yleensä ruokaa syödään ja leikkejä leikitään. Tämä ero kannattaa tehdä selväksi alusta pitäen. Yleensä lapsi rauhoittuu syömään parhaiten, kun hän saa syödä yhdessä muiden kanssa. Näin hän oppii pitämään ruoka-aikoja mukavina ja rentoina hetkinä. Ota yhteyttä neuvolaan, jos lapsesi syöminen huolestuttaa sinua.

Rasvaa kohtuudella

Kun lapsi on siirtynyt monipuoliseen ruokavalioon, hän saa rasvaa elintarvikkeiden luonnostaan sisältämästä rasvasta. Rasvan tarve riippuu siitä, kuinka paljon lapsi syö, kuinka nopeasti hän kasvaa ja millainen hänen ruokavalionsa on. Lapsen ruokaan lisätään 2-3 teelusikallista pehmeää rasvaa (ruokaöljyä tai rasiamargariinia), jos hän käyttää rasvatonta maitoa.

Välipala on tärkeä

Välipalojen tarkoitus ei ole pelkästään tankata lisää energiaa, vaan ne muodostavat samalla pienen lepotauon vilkkaiden leikkien lomaan. Tarvittavien välipalojen määrä ja suuruus vaihtelevat lapsesta toiseen. Pari välipalaa päivässä on yleensä sopiva määrä ensimmäisten ikävuosien aikana. Välipala ei tarkoita jatkuvaa napostelua. Tarjoa mieluummin kunnon välipala, jonka valmistaminen ei ole työlästä. Siihen voi kuulua voileipää, maitoa ja hedelmiä, yhdistelmiä on monia. Puuro ovat myös hyviä välipaloja. Joskus riittää vain pieni pala hedelmää.

 

Yhteinen hetki
Varaa ruokailuun riittävästi aikaa. Ateriat ovat myös sosiaalinen tapahtuma. Kaikilla on mahdollisuus istua alas ja viettää aikaa yhdessä. Monissa perheissä päivällinen on lähes ainoa hetki, jolloin koko perhe on koossa – nauttikaa siitä. Mukavat yhdessäolon hetket ovat yhtä tärkeitä kuin ravintoaineet. Muista myös, että lapsi syö joskus paljon, joskus taas vähän. Lapsi pitää joistain ruokalajeista, toisista ei. Lapset suhtautuvat luonnostaan epäluuloisesti kaikkeen uuteen ruokaan. Lapsi ajattelee: ”En pidä tuosta, koska en ole syönyt sitä koskaan ennen”. Tämä on lapsesta täysin loogista. Miten voi pitää jostain, jota ei ole edes maistanut? Lapset myös matkivat meitä aikuisia. He oppivat hyväksymään uuden ruokalajin, kun he näkevät aikuisen tai toisen lapsen syövän sitä.

Älä ole liian tiukka

Lapsen ei aina ole helppoa löytää tasapainoa sen välillä, mitä haluaisi syödä ja miten paljon vatsaan mahtuu. Ole kärsivällinen. Anna myös lapsen osallistua päätösten tekoon. Hän näyttää useimmiten selvästi, milloin on syönyt tarpeeksi. Tätä on hyvä kunnioittaa.

 

Älä ole liian tiukka syömisen suhteen. Lapsi syö yleensä sen, mitä hän tarvitsee. Liian tiukka suhtautuminen syömiseen voi vaikuttaa myöhemmin ilmeneviin syömisongelmiin. Lapsi yhdistää ikävät tunteet ruokaan. Vältä lahjomista. ”Jos syöt pinaatin, saat keksin.” Lapsi ei pidä pinaatista yhtään enempää lahjomalla. Jos lapsi suhtautuu epäluuloisesti tiettyyn ruokaan, älä pakota häntä syömään sitä. Tarjoa lapsen torjumaa ruokaa hänelle kuitenkin silloin tällöin. Jonain päivänä lapsi saattaa alkaa pitämään siitä.

 

Harjaa hampaat kahdesti päivässä
Ota tavaksi harjata lapsen hampaat aamuin illoin. Lapsi voi kokeilla harjausta itsekin, mutta on tärkeää, että aikuinen harjaa hänen hampaansa kunnolla. Käytä fluorihammastahnaa. Lapsen pikkusormen kynnen kokoinen määrä riittää.